Miksi meillä ei syödä luita

Luin tuossa jokin aika sitten jonkun barffipostauksen missä perusteltiin luitten käyttöä koiran ruokavaliossa. Ylläripylläri nauroin partaani pariin otteeseen artikkelia lukiessani.
Meillä syödään pelkkää raakaa lihaa. Ei luita, ei rustoja, ei edes valmisraakaruokamössöjä joissa on luut mukana. Eikä kasviksia.

Kun joitakin kuukausia sitten aloin ottaa selvää raakaruokinnasta, olin jo valmiiksi hieman luuvastainen. Aluksi mietin pärjäisimmekö jos koirat söisivät pelkkää rustoa, eikä luuta ollenkaan. Sitten tajusin ettei koira tarvitse luita lainkaan ja rustotkin ovat vain tyhjää mahantäytettä. Elämäni ei ehkä helpottunut kun en voinut käyttää valmiita raakaruokintamalleja joita löytyy netistä sadoittain, mutta minua helpotti tieto etten joudu syöttämään niitä luita.
Olen kuullut liikaa kauhutarinoita luita syövistä koirista. Teräviä siruja jotka puhkovat milloin mitäkin seinämiä, leikkauksia kun se luumassa ei kuljekaan läpi ruuansulatuksen, kovia luukakkoja jotka tekevät haavoja suoleen. Monet koirat syövät barffia hyvällä menestyksellä ja ilman ongelmia, mutta minä en halunnut altistaa koiriani kaikelle tuolle. Kovasti näitä selitellään sillä, että luuta on ollut liikaa ja ruokinta väärin toteutettu, mutta entäs ne tapaukset jotka ovat käyneet pitkän linjan barffaajille, jotka ovat ihan varmasti tienneet mitä tekevät? Jopa monet eläinlääkärit varoittelevat luusta, hehän ne luunsyönnin takia vahingoittuneet koirat joutuvat leikkaamaan ja hoitamaan.

Mutta miten meillä sitten hoidetaan kaikki mineraalit ja kalkki joita luusta saa?
No totuushan on, että ei siitä luusta saa juuri mitään, paitsi kalsiumia. Ensinnäkään se luu ei imeydy, siitä ei imeydy edes puolet. Joten ne vähät mineraalit mitä luu sisältää ovat aika hyödyttömiä koska niistä imeytyy vielä vähemmän.
Eli luu pitäisi antaa luujauheena, jos haluaa luusta täyden hyödyn irti. Se imeytyy jo hieman paremmin (imeytyvyys n. 40%) kuin se karkea rouhe mitä koira nielee kokonaista luuta rouskuttaessaan. Toisaalta sitten tulee ongelma siinä, että se määrä luuta mitä yleensä koirille annetaan, sisältää aivan liikaa kalsiumia. Huomioitavaa tässä on sekin, että kalsium huonontaa monien muiden mineraalien ja vitamiinien imeytymistä.

Oikeamman määrän kalsiumia saan kun isken kuppiin pari ruokalusikallista kananmunakuorijauhetta (jauhetta, koska imeytyy paremmin). Ja sen luun sisältämän määrän mineraaleja nyt saa sitten melkein mistä vaan. Itse annan ruuan päälle mineraalijauhetta (jossa on puolessa ruokalusikallisessa enemmän mineraaleja kuin yhdessä luussa) ja sen mitä se tai liha ei sisällä / jää niistä vajaaksi, annetaan muina jauheina tai tabletteina tai vaikka liuoksina.

Yksi väite luitten puolesta on myös tuo mielenkiintoinen ”ruokavalion laimentaminen”. Mitä? Tämä teoria siis sanoo, että koira saa lihasta _liikaa_  ravintoaineita. Olen laskenut nuo ravintoaineet, olen vääntänyt viikon excel-taulukkoja että saan koirilleni tasapainoisen ruokavalion. Kertaakaan en huomannut, että lihasta olisi saanut liikaa ravintoaineita. En tiedä mitä extrarasvaista possua pitää syöttää että lihasta tulee liikaa yhtään mitään? Enkä edes tiedä mitä ravintoaineita siitä lihasta pitäisi tulla liikaa.
Koirani saavat kyllä ”laimennusta” liharuokaansa, mutta se on vain extraa minun mielenterveyteni vuoksi. Ruokalusikallinen pellavansiemenrouhetta päivässä, niin siinä on kuidutkin. Kaikkien mielestä edes tuo ei ole tarpeellista. Itse en osannut päättää mielipidettäni, mutta koska rouheesta ei ole haittaa, voin sen varmuuden vuoksi ruokaan heittää (toiset antavat sitten kuituna kasvissosetta, mikä ei sekään ole huono vaihtoehto kun valitaan oikeat kasvikset. Kasvissose myös sisältää niin paljon silkkaa vettä, että sitä tulee antaa huomattavasti enemmän kuin tuo ruokalusikallinen).

Näin lopuksi haluan vielä mainita, että minulla ei ole guruja. Enkä ole ruokinnan asiantuntija. Luen tutkimuksia ja artikkeleja ja lisää tutkimuksia, ja näitten perusteella olen päätynyt tähän ruokavalioon. Jos joku haluaa syöttää 60% ruokavaliosta luita koiralleen, niin en sano mitään. Jos joku toinen haluaa syöttää raksuja, niin en sano mitään. Syötin kuitenkin lähes 10 vuotta itsekin raksuja koirilleni. En väitä tietäväni mikä sopii parhaiten kullekin koiralle. Meillä tehdään näin ja se riittää.

koiranruoka

Freian ja Vaalan tämän päivän ruoka. Lahnaa (Prisman kalatiskiltä, ruodot ja nahka poistettu ja paloina pakastettu omin tahmaisin sormin), poroa, nautaa, kalkkunaa, kananmunaa ja purkeista sopivasti vitamiineja, mineraaleja ja pellavansiemenrouhetta. Normaalisti eri lihoja on tyyliin kahta tai kolmea per päivä. Tänään pakkasesta sattui tarttumaan tämänmoisia lihoja ja niistä on annokset tehty. Huomaa myös kuivumassa olevat kananmunankuoret joista aikanaan tulee jauhetta.

En aio juuri enempää kirjoitella koirien ruokinnasta ellei se satu liittymään jotenkin meidän muuhun elämään. En ihan niin kiihkolla tähän suhtaudu että jaksaisin vaivautua tämän kummemmin. :D

Ruokinnasta terveyteen

Tammikuussa Freia alkoi aivan yhtäkkiä käyttäytyä aggressiivisesti miehen puudeleita kohtaan. Viimeinen niitti oli, kun jouduimme lähtemään päivystykseen Nellan (puudeleista vanhempi) kanssa kun Freia oli hyökännyt sen kimppuun ja tehnyt kurkkuun reiän. Reikä ei onneksi ihan ylettänyt henkitorveen asti, mutta kyllä se säikäytti. Puudelit lähtivät Maxin äidin luokse ja Freia lähti eläinlääkäriin.

Eläinlääkärissä tutkittiin koira ensin ulkoisesti. Samalla tyhjennettiin anaalit (pyysin tarkistamaan etteivät vain ole tulehtuneet tmv. mikä aiheuttaisi aggressiota) ja hännänjuuressa jo pidemmän aikaa ollut talipatti. Ulkoisesti mitään syytä ei löytynyt, joka nyt ei mikään yllätys ollut.
Sitten siirryimme ultraan. Siinä meni varmaan puoli tuntia, ja Freia vain kiltisti makasi ultrattavana. Ihana. Ultrassa sitten löytyi juuri ja juuri alkamassa oleva kohtutulehdus ja virtsarakon kaikua, joka viittasi kiteisiin. Freia sai piiiiitkän antibioottikuurin ja käskyn tuoda virtsanäyte seuraavalla viikolla.

Seuraavan viikon virtsanäytteestä löytyi yksi struviittikide. pH 7,5. Viljelyä ei antibioottikuurin takia voinut tehdä.

Noh. Tämä on lopulta sitten johtanut tähän hetkeen. En halunnut käyttää mitään eläinlääkärien ylihintaisia ja eläinten mielestä pahan makuisia liuotusruokia, joten päädyin siirtämään Freian raakaruokintaan. Huomattavasti enemmän vaivaa tästä siirtymisestä on tullut kuin jos olisin vain ostanut liuotusruokaa, mutta tulos on koiran mielestä maittavampi. Myös nesteensaanti on suurempaa kuin jos vain lisäisin kuiviin raksuihin vettä. Kiteitten kannalta nestettä olisi siis hyvä saada alas melko paljon. Virtsan pH:ta lasketaan C-vitamiinilisällä. Proteiinin määrä ruokavaliossa pidetään alhaisena, samoin magnesiumin ja fosfaattien saantia rajoitetaan hieman. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ruokavaliossa pääasiassa on lintujen liha ja sisäelimistä etenkin maksan määrän tulisi olla vähäinen. Myös hiilihydraattien määrän pitäisi olla alhainen, mutta raakaruokinnalla se ei ole ongelma.

Luita tai rustoja ei meillä kuulu ruokavalioon. Tämä ei liity kiteisiin, vaan muihin syihin. Ravintokuitu ja kalsium tulevat muualta.

Kyllä, ei, kyllä, ei

Edelleen käydään läpi samoja fiiliksiä kuin aiemmin. ”Kyllä tää on ihan selvästi tiine” ”Ei vitsi tää oo tiine, ei täl mitään pentuja ole tulossa” ”Ehkä tää sittenkin tuntuu vähän tiineeltä…”

Todella kryptinen koira tällä kertaa. En voi sanoa, että käytöskään olisi juuri muuttunut. Ruoka on maistunut koko ajan ihan samaan tahtiin kuin ennenkin. Lenkillä hieman laamaillaan, mutta se varmasti johtuu ainakin osittain myös tästä kuumuudesta.

Tällä hetkellä vatsa tuntuu selkeästi isommalta ja erilaiselta, mutta huomenna tämäkin illuusio varmaan rikotaan. :D Kuvittelen myös nisien tosiaan turvonneen hieman ja vatsan keskilinjalla on ”viiva”. Lisäksi koira haluaa käydä hieman useammin tarpeillaan. Tai siis ennen se on käynyt kakalla kerran päivässä ja nyt vähintään kahdesti.
Hellyydenkipeä se on ollut aina. Elina sanoi, että se vahtii hieman enemmän kuin normaalisti. Alapää on edelleen hieman turvonnut ja kuumuudesta tuo kärsii enemmän kuin Freia. Vaala on alkanut nukkua puoliksi sängyn alla päivisin (en tiedä miksi vain puoliksi) ja lähellä avonaista parvekkeen ovea öisin.

Ota tuosta nyt selvää. Joka tapauksessa olen alkanut jo ruokkia sitä kahdesti päivässä, joskaan muita erityisiä muutoksia en ruokintaan ole vielä tehnyt. No nokkosen jätin pois jo ennen astutusta ja olen antanut pienen määrän vitamiiniliuosta ruuan kanssa välillä. Ja olen lisännyt ruokintaan myös öljyä.
Lisäkalkista ennen synnytystä on ollut monia mielipiteitä. Monet vannovat sen nimeen, toiset sanovat ettei missään nimessä. Ja osa sanoo, että jonkin verran voi antaa ekstraa, mutta sen antaminen on lopetettava viimeistään 10 päivää ennen synnytystä, ja vasta synnytyksen jälkeen voi taas antaa lisäystä. Tämä liittyi lisäkilpirauhasen toimintaan ja siihen, että kalsiumin liikasaanti aiheuttaa imetymishäiriöitä.
Itse päädyin siihen, että en anna ylimääräistä kalsiumia tiineyden aikana. Tutkimuksien mukaan siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kun ollaan siirrytty penturuokaan, en aio antaa juuri mitään ylimääräistä.

Nyt aion korjata tuulettimen. Täällä on huomattavasti viileämpää kuin ulkona (kaikki ikkunat ja verhot kiinni päivisin & auki öisin), mutta kun ulkolämpötilat ovat mitä ovat, on sisälläkin kuuma. Ei ole varmasti mukavaa kantaa ylimääräistä taakkaa tällaisilla helteillä.

masu

Vaala ja Vaalan masu. Ja Freia nukkumassa sängyn alla.